Kyllä, kummatkin tehtiin putkeen kaukana kotoa.
Ensimmäinen keikkani oli Keravan katujen yö, luonnollisestikin Keravalla.

Odotin kyllä paljon pahempaa. Kännisiä ei alueelle juurikaan yrittänyt, eikä alueelta poistamisia ollut paria enempää. Bändit heitti hyviä keikkoja ja tunnelma oli muutenkin mukava. Tosin eräs asia jäi vaivaamaan kovastikin...

Koirat ovat kivoja kavereita. Tosin ne eroavat ihmiskavereista siinä, että koirakaverit eivät välttämättä osaa arvostaa ulkoilmakonsertteja saatikka sitten siiderinhuuruista perjantai-iltaa kylillä. Alueen vieressä ördäsi aika lahjakkaasti porukka nuorehkoja aikuisia, joilla oli vähän keskikokoista pienempi koira mukana. Ihmiset kaatuilivat, mutta koira väisteli taidokkaasti. Sain tosissani taistella, etten mennyt huutamaan kaikille päin naamaa.

Eräs naikkonen yritti alueellekin koiran kanssa. En todellakaan päästänyt. Tästähän sitten piti älykkäät haukut esittää. Ei haittaa, minä tiedän tehneeni oikein.


Toinen keikka oli Montturock Tuusulassa.
Jo ovat paikan keksineet konsertillensa! Sielläkin näkyi valitettavan monta koiraa. Osa näistä menee kyllä meidänkin porukan piikkiin, ei-koiraihmiset eivät välttämättä ymmärrä olla päästämättä niitä sisälle. Eräskin isoäiti oli lapsenlapsensa ja pikkukoiransa kanssa tullut seuraamaan erästä lastenorkesteria ( joka muuten veti minunkin mielestäni hauskan ja hyvän keikan ). Lapsi ei seurannut esitystä ollenkaan, leikki vain omiaan. Pikimusta ja pitkäkarvainen koiraparka yritti etsiä varjoa penkin alta. Mummo toki seurasi innoissaan. Yritin oikein pinnistellä, että sain ystävällisen kuuloisesti sanottua, että " Jätäthän koiran ensi kerralla kotiin " , mutta ei rouva tuntunut kuulevan.

Sellaista. Varmaan huomaakin, että olen koiraihminen. :)